nordstrom reunapala nordstrom group
linkkinuoli Etusivu
linkkinuoli Nordström Group
  Visio
  Konserniyhtiöt
  Historia
  1920-luku
  1930-luku
  Hangosta Petsamoon
  1940-luku
  Sota-aika
  1950-luku
linkkinuoli Satamapalvelut
linkkinuoli Ympäristöteknologia
linkkinuoli Laatu ja ympäristö
linkkinuoli Sivukartta
linkkinuoli Yhteystiedot
 
historiakuva
nordstrom
  © Oy R. Nordström & Co Ab 2007-2011
yhteystiedot
alareuna
  sijaintisi: etusivu > Nordström Group > Historia > 1940-luku  
 
 

1940-luku

 
 

Edellä mainitun M. Rauanheimo Oy:n oli perustanut Mauri Rauanheimo (1902-1938). Hän oli nuori ja energinen Viipurista kotoisin oleva liikemies, joka perusti nopeasti kehittyvään Petsamoon yrityksiä, mm tiilitehtaan. Hän oli mukana myös Petsamon kunnallishallinnossa ja hänet oli kutsuttu Norjan kunniavarakonsuliksi. Kun laivaliikenne Liinahamariin alkoi, hän toimi aluksi merenkulkuhallituksen edustajana. Hänet nimitettiin vuonna 1932 Petsamon ensimmäiseksi satamakapteeniksi ja luotsipäälliköksi. Energinen mies laajensi liiketoimiaan myös laivojen selvitykseen ja ahtaukseen. Mauri Rauanheimon lupaava ura katkesi hänen äkilliseen kuolemaansa 36-vuotiaana. Pian sen jälkeen hänen leskensä Liisa Rauanheimo tarjosi M. Rauanheimo Oy:tä ostettavaksi Ragnar Nordströmille, kauppa tehtiin ja niin oli yksi kilpailija vähemmän pienessä Liinahamarin satamassa. Suomen menetettyä Petsamon Neuvostoliitolle, M. Rauanheimo Oy:n toiminta siirrettiin Kokkolaan 1945. Siellä se toimi edelleen Ragnar Nordströmin omistuksessa satamaoperaattorina ja 1960-luvulla jopa varustamona. Yhtiö jäi perheen omistukseen varustamotoiminnan loputtua 1970 ja myytiin vasta keväällä 1983. Ostaja oli Auto-Haro Oy. Hinaajat Pontius ja Tor eivät kuuluneet kauppaan, ja ne siirrettiin Loviisaan. Vuosina 1949-1979 yhtiön toimitusjohtajana oli Sven Rusten. Myös ahtausyhtiöiden toiminta siirrettiin Kokkolaan, jossa ne toimivat Nordströmin perheen omistuksessa 1980-luvulle asti.

Sotilaspoliitikon ominaisuudessa Ragnar Nordström oli tarkasti seurannut maailmantilannetta ja oli jo kauan ollut vakuuttunut uuden maailmansodan syttymisestä ja Suomen joutumisesta Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi. Sodat ja muut maailmanlaajuiset kriisit nostavat aina laivaliikenteen rahtitasoa ja varmaan tästä syystä hän näinä sotaa edeltävinä vuosina oli ostanut second hand-laivoja nopeaan tahtiin.

Laivat suuruusjärjestyksessä 1939:

Laiva Kantavuus tonneissa Omistaja
S/S Petsamo (I) 7.311 Suomen Kalastus Oy
S/S Martti-Ragnar (II) 6.600 Lovisa Rederi Ab
S/S Brita 4.200 Suomen Kalastus Oy
S/S Jäämeri 4.050 Suomen Kalastus Oy
S/S Veli-Ragnar 3.700 Lovisa Rederi Ab
S/S Immo-Ragnar 3.640 Lovisa Rederi Ab
S/S Margareta (I) 3.450 Lovisa Ångfartygs Ab
S/S Inga (II) 3.200 Lovisa Ångfartygs Ab
S/S Greta 3.150 Lovisa Ångfartygs Ab
S/S Nina (I) 3.100 Lovisa Ångfartygs Ab
S/S Karl-Erik (I) 3.100 Lovisa Rederi Ab
S/S Raimo-Ragnar (I) 3.100 Lovisa Rederi Ab
Höyrytroolari Aunus (II) 360 Suomen Kalastus Oy
Höyrytroolari Viena (II) 300 Suomen Kalastus Oy
Höyrytroolari Syväri 150 Suomen Kalastus Oy
Höyrytroolari Ruija 100 Suomen Kalastus Oy
S/S Lovisa (I) 90 Lovisa Ångfartygs Ab

Yhteenlaskettu kantavuus 46.501 dwt. Yhteenlaskettu bruttovetoisuus 31.958 rek.tn.
Näiden lisäksi laivastoon kuului viisi pientä hinaajaa.

 
alareuna